Mistä löydän apua ja tukea?

Vertaisryhmät
Meitä läheisiä on todella paljon. Vertaistukiryhmissä tapaat muita ihmisiä, joiden läheiset ovat sairastuneet huumeriippuvuuteen. Läheisryhmissä suuri osa kävijöistä on vanhempia, mutta myös käyttäjän omia lapsia, perheen sisaruksia, isovanhempia, kummeja, ystäviä ja puolisoita.

Kävijöitä on kaikista yhteiskuntaluokista ja monenlaisista taustoista. Yhteistä kävijöille on se, että heillä on suunnaton huoli, pelko ja suru läheisen päihdesairauden johdosta. 

Melkein jätin tulematta, mutta olen iloinen että uskalsin. Tehän olette kaikki ihan tavallisia ihmisiä. En edes tiedä miksi niin jännitin. 

Miten ryhmässä toimitaan ja mistä siellä puhutaan?
Läheiset jäävät usein yksin ja he häpeävät tilannettaan. Harva uskaltaa leimaantumisen pelossa puhua asiasta esimerkiksi työyhteisössään. Läheisryhmän hyväksyvässä ja ymmärtäväisessä ilmapiirissä on helppo jakaa kokemuksia ja tunteita. On vapauttavaa puhua asioista ja tapahtumista niiden oikeilla nimillä, kun ei tarvitse selitellä ja puolustella itseään tai käyttäjää, vaan muut kävijät ymmärtävät puolesta sanasta, koska elävät samaa surua ja jakavat samankaltaisia kokemuksia. 

Erilaiset mielipiteet ovat sallittuja ja onkin tärkeää, ettei toisten ajatuksia tai tapoja toimia kommentoida negatiivisesti. Ryhmissä on myös sallittu kaikenlaiset tunteet, eikä esimerkiksi itkua tarvitse peitellä.

Jos tuntuu, ettei jaksa vielä avata omaa tilannettaan, voi alkuun myös vain kuunnella muita.
Ryhmissä käyminen ei sido mihinkään. Jotkut käyvät säännöllisesti ja toiset harvemmin.

Kun tilanne on uusi, läheiset käyvät läpi samoja kysymyksiä. Miksi tämä tapahtuu juuri meille? Onko tämä minun syytäni? Kuinka tämän saa loppumaan? Mitä vastata kun esimerkiksi lapsen luokkakavereiden vanhemmat kehuvat lastensa menestyksellä ja kysyvät mitä omalle lapselle kuuluu? Miten tämä kaikki päättyy ja kuinka selviän itse? 

Ryhmissä puhutaan siitä kaikesta, mitä sairaus tuo tullessaan ja aiheuttaa sairastuneiden ja heidän läheistensä elämässä: 
Vaikeista tunteista ja tapahtumista, joita ei ryhmän ulkopuolella halua jakaa. Läheiset voivat esimerkiksi tuntea kateutta niitä ihmisiä kohtaan, joita päihderiippuvuus ei kosketa, vaan kaikki on hyvin. Syyllisyys, suru ja viha ovat vaikeita tunteita, joista on tärkeä puhua, ettei jää kiinni itsesyytöksiin ja katkeruuteen. Puhutaan siitä kuinka päihdesairaan teot, rikollisuus ja väkivalta kauhistuttaa ja pelottaa. Siitä että läheisen päihdepersoonan käytös hävettää. Että nolostuttaa, kun esimerkiksi lääkärissä tulee huonosti kohdelluksi ja että suututtaa, kun ennakkoluuloja huumeriippuvuuteen sairastuneita kohtaan ei edes yritetä peittää. Puhutaan siitä kuinka läheisille tulee usein tyrmistyksenä se, kuinka tavallista on, ettei sairauteen saa riittävää hoitoa. Että joskus apua ei saa lainkaan. Ja siitä, että kokoajan pelottaa, että tulee se viimeinen viesti. Ryhmissä puhutaan myös kaipuusta, rakkaudesta, toivosta, onnistumisista ja toipumisen ihmeistä. 

Käydessään hetken aikaa ryhmissä ja kuunnellessa muiden kokemuksia, läheisille valkenee, etteivät he oikeastaan voi tehdä yhtään mitään muuta kuin huolehtia itsestään, kunnes sairastunut on valmis vastaanottamaan apua.

Luulin eläväni yhteiskunnassa, jossa apua varmasti saisi, jos sitä vaan pyytäisi.

Tilanteeni ei ole ihan samanlainen kuin muilla kävijöillä, voinko silti käydä ryhmissä?
Ryhmät ovat tarkoitettu huumeriippuvuuteen sairastuneiden läheisten jaksamisen tukemiseen ja niissä voi käydä riippumatta oman läheisen kulloisesta tilanteesta.

Samassa ryhmässä voi siis käydä sellaisia läheisiä joiden:

• läheisen huumeiden käyttö on vasta paljastunut 

• läheinen on radalla, vankilassa tai sairaalassa

• läheinen on toipumisen tiellä

• läheinen on menehtynyt sairauteensa 

Muiden kävijöiden kokemuksista ja puheenvuoroista voi napata sen, minkä itse kokee oikeaksi ja omaksi tavaksi toimia.

Joskus uudet kävijät kokevat ”konkariläheisten” tarinat liian ahdistaviksi ja ajattelevat, etteivät tarvitse ryhmää, koska oma tilanne ei ole läheskään niin paha. Nämä kävijät toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi uudelleen jos he tarvitset tukea tilanteeseensa myöhemmin. 

Ryhmiin voidaan kutsua vierailijoiksi mm. päihdealan ammattilaisia kertomaan omasta työstään päihderiippuvuussairaiden parissa, sekä toipuvia kokemusasiantuntijoita kertomaan omasta toipumisprosessistaan. Näistä vierailuista saa paljon tietoa esim. ajankohtaisista hankkeista, päihdehoidoista, päihdeasiakkaan oikeuksista, erilaisista toipumistavoista, sekä käyttäjän  näkökulmaa yhteisiin asioihin.

Someryhmien vertaistuki
Facebookissa toimii mm. valtakunnalliset Irti huumeista ja Kondiksen läheisten vertaistukiryhmät.

Liity somen vertaistukiryhmiin, ole yhteydessä työterveyteen tai hae apua oman terveyskeskuksesi kautta.

Googlettele oman paikkakuntasi järjestöjä ja tutustu muihin läheisiin paikkakuntasi läheisryhmissä. Keskustele, kysele, lue kirjallisuutta ja ole aktiivinen avun ja tiedon hakemisessa. 

Mistä aloitan avun etsimisen itselleni? 

VERTAISTUKIRYHMÄT

• Irti huumeista ry
  
• Kondis ry 
  

TERVEYDENHUOLTO

Myös läheisillä on päihdehuoltolain mukaisesti oikeus saada apua silloin, kun läheinen on sairastunut päihderiippuvuteen. Se, minkälaista apua on saatavilla, riippuu paikkakunnasta.

Terveyskeskus
Terveyskeskuksen kautta voi hakea esim. 

• Tarvittavaa sairauslomaa
• Apua uniongelmiin
• Apua ahdistukseen ja masennukseen
• Psykiatrisen sairaanhoitajan keskusteluaikoja
• Hoitokontaktia psykiatrian erikoislääkärille Kelan kuntoutumisterapian lähetettä varten.

Työterveys
Työterveydestä voit hakea: 

• Sairauslomaa
• Apua uniongelmiin
• Apua ahdistukseen ja masennukseen

Riippuen työnantajan sopimuksen sisällöstä, voit työterveyden kautta pyytää myös:

• Psykiatrisen sairaanhoitajan keskusteluaikoja
• Hoitokontaktia psykiatrian erikoislääkärille Kelan kuntoutuspsykoterapian lähetettä varten.

Huumehoitoyksiköt 

• Voit pyytää huumehoitoyksiköistä omaisen keskusteluaikoja. 
• Jossakin huumehoitoyksiköissä järjestetään joskus läheisten ryhmiä

Yksityinen, itse maksettu terapia

• Voit hakeutua terapiaan myös omakustanteisesti. 

JÄRJESTÖT JA HANKKEET

Selvitä, minkälaista apua voit löytää omalta paikkakunnaltasi tai lähiseudulta hankkeiden ja järjestöjen kautta. 

YKSITYINEN PÄIHDEHOITO

Läheishoito

• Useat yksityiset hoitolaitokset järjestävät eri mittaisia Minnesota-mallin läheishoitojaksoja.

• Itse maksamalla hoitoon pääsee nopeasti.

• Jotkut kunnat ovat myöntäneet läheisille maksusitoumuksia läheishoitoa varten. 

SEURAKUNTA 

• Kirkon diakoniatyö
  
• Pappi